Koska pitkät pyhät ovat edessä, niin olkoon se yllätyksellinen toinen aiheemme. Pitkiin, joskus "pakollisiinkin" vapaisiin ladataan melko ihmeellisiä ja stereotyyppisiäkin odotuksia. Entäs sitten kun arkeakaan ei oikein edes ole, niin mites sitten pitkät pyhät? Vai onko aina pitkät pyhät? Häh? Tämä aihe tulee Eskolle puun takaa, joten jäädään jännityksellä odottamaan tuotoksia.
t. Ville
ps. Ei mitään kuukautta aikaa tähän tehtävään, vaan pitkät pyhät vaan.
KARKEAA ARKEA
Tutkailin pitkiä pyhiä joulun kautta. Mitä jouluun kuuluu? Onko se onnellista vai epäonnellista? Jouluahan pidetään yleisesti rakkauden juhlana(, kun se yksi vauvakin sillon joskus syntyi), mutta joululla on myös kääntöpuolenaan yksinäisyys. Viettää joulu yksin. Kuulostaa aivan kamalalta.
Sitten vielä tämä arki-pyhä-asetelma. Onko niillä eroa?
Idea runolle tuli mieleeni eilen ollessani viettämässä Tapsan tansseja varsin ison köörin kanssa Mikkelissä. Paikalla oli vanhat sekä uudet tutut, ja minä nautin olostani. Välillä tuntui jopa, että rakastan jokaista eteeni tulevaa ihmistä joillain suurella maailman tasapainon energialla. Pitkä pyhäni sai hyvän lopetuksen.
Mutta nyt siis runo:
Karkeaa arkea
Karkeaa arkea by pohjanpeitto
aatto alkaa ahdistuksella
ostoslistalla vielä jokainen lahja
menen kaupungille suorittamaan lahjanmetsästystä,
mutta anttila laittaa hanttiin
kuusen alle jää tilaa ensi vuodenkin lahjoille
kinkku jää niin raa'aksi,
että joudun jauhamaan lihapalaa joulupäivään asti
joulupukki niin humalassa,
ettei selviä ulos ennen joulupäivän iltaa
lyhyestä virsi kaunis
ja pitkästä pyhä ruma
nämä pyhät ovat karkeaa arkea
onneksi vain kerran vuodessa kohtaan sietokykyni
tapsan tansseissa
löydän vihdoin arkisen humalan kautta elämän iloni
ja alan rakastaa koko maailmaa
tanssia minun pitäisi enemmän
letkeällä lanteella muuttaa karkea arki
yhdeksi pitkäksi pyhäksi
-Esko
Minun versio on tässä:
PITKÄT PYHÄT by pohjanpeitto
- Ville
Periaate
Tämä on biisiblogi. Pohjanpeiton aikaisemmat tuotokset löytävät soundcloudista.
torstai 22. joulukuuta 2011
maanantai 19. joulukuuta 2011
Sankariainesta
Ensimmäinen teemamme on "SANKARIAINESTA". Huomattuamme, ettemme selviä kunnialla millään elämänalalla, on mieleemme noussut kysymys sankaruuden sisällöstä. Mitä vaatimuksia on sankareilla? Onko tulosvastuuta? Täytyykö loppupeleissä pelastaa muut vai itsensä? Tarvitseeko pahalle pärjätä?
-Esko ja Ville (ensimmäinen aiheemme on poikkeuksellisesti valittu yhdessä)
BATMANIN HENKARI
Seuraavassa on laulu, jossa Eskon sanat, minun muokkaamina. Laulun melodia "jutun" pohjaa löytyy jo 90-luvun lopun Pieksämäeltä, jossa itse vietin ehkä jonkunlaisia sankarivuosiani.
Batmanin henkari by pohjanpeitto
t. Ville
PIENENÄ OPITTUA
Lähdin pohtimaan aihetta lapsen tasolta, sillä melkoisia sankareitahan ovat nuo päiviemme piristäjät. Kovasti suoritettuani mietintöjä, tulin siihen tulokseen, että sankarin hullunrohkeus ja peräänantamattomuus vaikeuksien edessä opitaan jo elämän alkuvaiheessa.
Pienenä opittua
pienenä opittua by pohjanpeitto
-Esko ja Ville (ensimmäinen aiheemme on poikkeuksellisesti valittu yhdessä)
BATMANIN HENKARI
Seuraavassa on laulu, jossa Eskon sanat, minun muokkaamina. Laulun melodia "jutun" pohjaa löytyy jo 90-luvun lopun Pieksämäeltä, jossa itse vietin ehkä jonkunlaisia sankarivuosiani.
Batmanin henkari by pohjanpeitto
t. Ville
PIENENÄ OPITTUA
Lähdin pohtimaan aihetta lapsen tasolta, sillä melkoisia sankareitahan ovat nuo päiviemme piristäjät. Kovasti suoritettuani mietintöjä, tulin siihen tulokseen, että sankarin hullunrohkeus ja peräänantamattomuus vaikeuksien edessä opitaan jo elämän alkuvaiheessa.
Pienenä opittua
pienenä opittua by pohjanpeitto
pieni lapsi seisoo uhmakkaana heikkalaatikon reunalla
hän koukistaa jalkansa
valmistautuu ponnistukseen
hän aikoo lentää vesilammikon yli
minä katson ihaillen
ja ihmetellen
kuinka aikaisin meihin iskee halu
kaatua turvalleen ilman turvaa
laittaa kaikki likoon
olla silloin tällöin likomärkä elämän edessä
autan itkevän lapsen ylös
enkä kehtaa sanoa,
että kyllä se tästä vielä pahenee
en vaikka lapsi itkee ilosta
lapsi lähtee kotiinsa
minäkin yritän
kompastun kengän nauhoihini
kuravettä
nam
-Esko
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)